Virkiä-Jukola 2007

Yhdistyksen suurimman, tai ainakin puhutuimman, projektin H-hetki koettiin lauantaina 16.6.2007 klo 23.00, kun Jukolan kirkonkello lähetti matkaan toistatuhatta suunnistajaa Simpsiön vuoren maastoihin. Samaan aikaan starttasi myös ensimmäistä kertaa Puuhevonen Jukola-viestiin. Ennen tätä oli yhdistyksemme jäsenet käynyt lähes parin vuoden ajan läpi muutamat ilta-rastit, yhden yösuunnistustreenin, parit palaverit, "muutamat" saunaillat ja satoja ellei tuhansia sähköposteja aihetta koskien.

Puuhevoslauma projektipäällikön puhuttelussa, H-hetkeen aikaa muutama tunti.

Tiistai 12.6.
Joskus hätäiseksikin sanottu puheenjohtajamme hälyyttää illalla Hevoset Simpsiölle kasamaan puolijoukkuetelttaa. Ajateltiin, että sieltä olisi jo nyt parhaimmat paikat viety. Paikalle päästyämme huomasimme, että olimme ensimmäiset teltanpystyttäjät Rasti-Kurikan ammattilaisten kanssa. No ainakin saatiin teltta hyvälle paikalle.

Keskiviikko 13.6.
Pirunmoonen sade pisti pj:n ja entisen pj:n tekemään sadesuojan teltalle. Oriithan ei suostu märillä heinillä nukkumaan. Timo tekaisi teltalle oman logon, jotta se erottuisi järjestäjien n.350 muusta teltasta edes jotenkin.

Torstai 14.6.
Lomalla olleet hepat seurasivat sprintin karsintoja aamulla. Illalla useampi heppa liittyi mukaan seuraamaan finaalia. Kisa-alueelta haettiin jo kisafiilistä ja samalla osa osteli viime hetkellä suunnistusmateriaalia. Ostoksiin kuului mm. housuja, paitoja ja ennenkaikkea iso määrä energipatukoita jos vaikka omasta osuudesta tulisi yllättävän pitkä. Mara käy antamassa vielä viimeiset näyttönsä Laihian ilta-rasteilla. Tulos nostatti hieman hikeä kanssasuunnistajien otsalle, ja varsinkin Maran, kun aikaa oli näyttänyt menevän suht reippaasti metsäretkellä.

Perjantai 15.6.
Illaksi sovittiin taktiikkapalaveri teltalle. Gäry yhteyshenkilönä oli ottanut kisan kulusta selvyyttä ja jakoi saamaansa infoa muille suunnistajille. Tämän jälkeen Röyhyn sanoin "kotia koppaan maate".

Lauantai 16. ja sunnuntai 17.6.
Aamulla hepoille tuli tekstari, että Lapuan Sanomat haluaisi tehdä jutun Notkeiden Puuhevosten Jukolasta. Osa hepoista kävi alkuillasta katsomassa Venlojen lähdön ja nuuskimassa tunnelmaa. Gäry teki jopa kökkää Venlojen itkumuurilla vaikka oli lähdössä Jukolan avausosuudelle. Klo 20.30 porukka lähtee teltalta vähän niinku suuren maailman tyyliin lehdistötilaisuuteen. Viimeistään tällöin alkaa miehistön mieliin konkretisoitua se, että kisa on todellakin pian alkamassa. Lausuntojen jälkeen teltalle tekemään viime hetken yhteiset suunnitelmat sillä seuraavan kerran kokoonpano on täysissä kuosissa sunnuntaina päivällä. Gärystä alkaa näkymään levottomia piirteitä ennen starttia. Ei sekuntiakaan paikallaan, tekstiä tulee suusta. Kolme varttia ennen lähtöä porukka saattelee Gäryn lähtöalueelle. Muut siirtyy starttialueen lähelle kannustamaan ja huomataan, että Gäry venyttelee karsinassa. Kaikki säikähtää, että siinäkö se meidän kisa oli kun tuota ei olla ikinä nähty Gäryltä. Kun kello kumahtaa niin havaitttiin, että Gäry ei loukannut itseään venyttelyssä vaan hän kirmaa letkan perässä rinteeseen. Kuulemma oli vilahtanut jopa tv:ssä...nyt on NotPuHe vallannut sekä lehdistön että television!

1. Osuus 10,7km, Gäry.
Lähdön jälkeen muu porukka talsii teltalle. Huoltojoukot (Tapsa, Tanja, Kaisa, Anna ja Jouni) pistää siellä tulospalvelu-vehkeet kuntoon ja muiden osuuksien suunnistajat alkavat valmistautumaan yöpuulle. Kun puoli tuntia on kulunut alkaa armoton tulossivujen päivittäminen. Reilun 43 minuutin jälkeen riemu repeää teltassa kun saadaan Gäryn nimi tuloslistalle. Hyvä aika 3,6 kilometrille varsinkin kun ottaa huomioon, että lähdössä on n.1300 selkää edessä. Sitten koneet hetkeksi lepäämään, Lassi kilpailukuntoon ja muut suunnistajat nukkumaan. Gäryn saavuttua 7 kilometriin aletaan siirtämään Lassia hiljalleen vaihtoalueelle. Pari tuntia lähdöstä huoltojoukot ottavat Gäryn vaihdossa vastaan. Mies on selvästi antanut kaikkensa metsässä, jopa kompassinsa, joka oli hajonnut kuperkeikan myötä jossain osuuden puolen välin jälkeen.

2. Osuus 10,7km, Lassi.
Lassin lähdettyä yhden maissa lamppu vilkkuen metsikköön, huoltoporukat saattelevat Gäryn telttaan ja alkoivat seuraamaan tulospalvelua. Ja taas jännityksellä odotetaan sitä helpottavaa ensimmäistä väliaikaa joka ainakin kertoo että mukana ollaan. 3,6 km:n väliaika pompsahtaa ruutuun jo 33 minuutin kohdalla ja sijoitus jo alle 1100. Huoltojoukot yritti pitää riemun mahassaan sillä muut yrittävät nukkua...tuskin onnistuttiin. Noin puolituntia ennen Lassin arvioitua saapumista (7 km väliajan jälkeen) piti Ile herättää. Ile oli sekaisin kuin talviunilta herätetty karhu joten yritettiin parhaamme mukaan antaa miehelle suoraan käteen kaikki tarpeellinen materiaali. Lassi tekee loistavaa työtä ja poimii metsässä suunnistajien selkiä kuin mummo mustikoita. Aikaa osuudella menee karvan verran alle 1:50 ja sijoitus paranee 226:lla. NotPuHen sijoitus on jo alle 1000...tämä takaa sen, että huoltojoukot ei meinaakkaan yrittää nukkua tänä yönä. Ei muutaku pipoa syvälle päähän ja hakkaamaan läppärin F5:sta.

3. Osuus 13,8km, Ile.
Kolmen maissa Ile säntää otsatuikun kanssa rinteeseen. Huoltojoukot palailevat Lassin kanssa teltalle ja pohtivat edelleen, että olikohan se Ile vielä edes täysin hereillä lähtiessään. Tästä johtuen oli taas pakko ruveta päivittämään läppärin selainta heti teltalle saavuttua jotta saadaan varmuus ettei mies olisi nukahtanut ensimmäiselle mättäälle. Ensimmäinen väliaika ilmestyy hienosti 35 minuutin jälkeen ja voidaan taas huokaista helpotuksesta hetken aikaa...tai ei sittenkään. Huoltojoukot huomaavat että seuraavaan osuuden viejä Mika ei ole telttapatjallaan. Mites tämmösen herättää jos ei mies ole edes paikalla? Huoltojoukkojen suurin painajainen on toteutumassa. Gäry onneksi saapuu saunasta ja selvittää, että Mika on kotona nukkumassa. Ile kipittää loistavia väliaikoja ruudulle ja alittaa huoltojoukkojen arvioiman saapumisajan lähes puolella tunnilla. Onneksi Mika saapuu kisapaikalle hyvissä ajoin ja vaihto saadaan suoritettua Ilen ollessa metsässä 7 minuuttia yli kahden tunnin. Sijoitus nyt jo 868.

4. Osuus 7,6km, Mika.
Mika säntää matkaan jo ilman lamppuja sillä aurinko valaisee jo tarpeeksi. Mika on porukan kokenein suunnistaja joten rastien löytymisestä ei pitäisi olla huolta. Arvioitiin että Mikalla menisi puolitoistatuntia matkassa joten herätetään Harri kun saavutaan teltalle. Harrin toivoma herätys oli tuntia ennen lähtöä, joten ei kun miestä pystyyn. Makuupussista kuuluu 10 minuuttia ähinää ja pähinää, sitten kuuluu muminaa "Jouni, Mara taitaa juosta seuraavan osuuden eli ennen mua". No sattuuhan sitä kun kello lähenee puolikuutta ja silmäystäkään ei ole nukuttu. Mika tykittää sellaisia väliaikoja, että oksat pois ja varmaan niitä onkin tuossa vauhdissa poistunut. Mies saapuu vaihtoon tekemällä osuutensa 425 parhaan ajan. Erinomainen suoritus. Yhdistys on sijaluvulla 701. Maalissa kuullaan, että mies oli myös antanut peesausapua piilarit kadottaneelle suunnistajalle.

5. Osuus 7,6km, Mara.
Mara, meidän kääntämätön korttimme, lähtee kuuden jälkeen osuudelleen. 3,7 kilometrin väliaikaa saadaan odottaa tunnin verran, hieman jo kerkesi kylmää hikeä kivuta otsalle mutta onneksi nimi lävähtää ruutuun. Kylmä hiki alkoikin vasta todella nousemaan kun emme saaneet 5,5km väliaikaa Maralta ollenkaan. Aikaa oli jo kulunut lähemmäs puolitoista tuntia kun lähdetään viemään Harria alueelle vaikka Maran viimeistä väliaikaa ei ole tullutkaan. Uskottelimme, että leimasin on rikki emmekä halunneet ajatella, että nyt olisi tullut virheellinen leimaus. Huoltojoukot riemastuvat kun pitkä vaalea mies ilmestyy loppusuoralle tunnin ja 44 minuutin jälkeen. Sitten odottamaan miestä emit-tarkistuspisteeseen...mitä? Mies ohjataan itkumuurille... ei voi olla totta, tässäkö tämä oli? Parin pitkän minuutin jälkeen Mara tulee ulos ja kertoo, että läpi meni! Hieno suoritus ehkä porukan kokemattomimmalta suunnistajalta. Yhdistyksen sijoitus 746 ja samalla varmistettiin se ettei yhteislähdössä ole kuin yksi mies.

6. Osuus 10,0km, Harri.
Harri valittelee kylmää ilmaa vaikka aurinko jo niin hienosti paistaakin kello kahdeksalta...olisipa vaan ollut klo 03 hereillä. Harrillakaan ei ollut hirveästi suunnistamisesta kokemusta mutta kyllä niitä väliaikoja vaan tippui ruudulle. Timo ehtii lähteä yheislähdössä (klo 8.45) ennenkuin Harri saapuu ekalle väliajalle. Porukka teltassa alkaa heräilemään ja muitakin notpuhelaisia alkaa ilmestymään, myös tammoja, teltalle kyselemään yön kuulumisia. Harri nakuttaa ihan kelpo sunnuntaisuunnistajan aikoja näytölle. Samaan aikaan yritetään katsella Timon ankkuriosuuden väliaikoja..niitä ei näytä tulevan ollenkaan? Puolitoistatuntia kulunut Timon lähdöstä eikä mitään väliaikaa näy. Onkohan tullut loukkaantuminen? Porukka ottaa Harrin maalissa vastaan kun hän on urakoinut 2,5 tuntia metsässä. Mies on puhki kuin pikku-Matin autonrengas. Samalla lävähtää Timon kolmen ensimmäisen väliajan ajat ruutuun...mies on edelleen matkalla! Harrin jälkeen sijoitus 853.

7. Osuus 15,0km, Timo.
Timo oli nukkunut yönsä kotona joka oli varmasti ihan viisasta edessä olevan osuuden takia. Timo sai kokea Jukolan ns. toisen massalähdön kun klo 8.45:n yhteislähtöön oli kasaantunut satoja juoksijoita. Raastavaa oli kannustusjoukoilla maalissa olla kun ei saatu mitään väliaikoja ennenkuin Harri tuli maaliin. Tämäkin kun oltais tiedetty ennen lähtöä niin oltais parilta harmaalta hiukselta vältytty. Lassin ilmoittaessa Timon väliajat porukalle lähdetään kiireesti kohti 13,1 km väliaikarastin jälkeiselle rastille joka sijaitsi aivan telttamme kupeessa. Odotamme 10 minuuttia Timoa lenkkipolulla olevalle rastille kunnes valkoisella paidalla varustettu heppa saapuu vihdoin suunnistajaryppäässä rastille. Kannustus on melkoista. Timo on selvästi uupuneen näköinen eikä läppä lennä tässä vaiheessa. Ihmekös tuo kun aurinko jo paahtaa ja takana on yli 13 kilometriä metsätaivalta. Sitten siirrytään kiireellä maalisuoralle odottelemaan ankkuria maaliin. Viimein kun Timo on juossut 2 tuntia 29 minuuttia näkyy hän loppusuoran päässä. Pienet tuuletukset irtoaa kun hän juoksee kannustajien ohi. Timolla on varmasti voittajan fiilis kun viimeisen kerran leimaa emittinsä. Samat tunteet ovat varmasti muillakin notpuhelaisilla jotka olivat kilpailussa jollain tapaa mukana. Lopullinen sijoitus maalissa 789 ja yhteisaika 14:02:21.

Jukola meni tuloksellisesti varmastikin yli kaikkien odotusten. Monesti ajateltiin, että aamun yhteislähtöön lähtee varmuudella 2, todennäköisesti 3, heppaa mutta piruvie, niin sinne lähti vain Timo. Jokaisen osuuden ukko teki suorituksensa ihan omien ominaisuuksiensa ylärajoilla. Kokemus oli varmasti sen verran positiivinen, että eiköhän käynnistetä projekti Tampere-Jukola 2008?